No niin! Ei ole hetkiin kuulunut uutta täällä blogissa, mutta nyt on jotain uutta esiteltävää: Jarkko Sipilän ja Scott Stevensonin jännitysromaani Rahan metsästäjät. Dekkarikirjailija Sipilä on meille suomalaisille jo tuttu nimi, Scott Stevenson puolestaan on Wall Streetillä ennen vuoden 2008 finanssikriisiä työskennellyt investointipankkiiri. Romaani sijoittuukin 2007-2008 finanssikriisiin Amerikassa, mikä olisikaan parempi aihealue kauppatieteiden opiskelijalle!
Kirja alkaa siitä, kun hotellihuoneesta löytyy surmattuna tuntematon ja varakas pukumies. Juonen kulkua seurataan pääasiassa kahden East Atlantic Bankin myyntimiehen kautta, amerikkalaisen Chipin ja Suomesta kotoisin olevan Sasqin. Välillä kuvataan poliisipäällikkö Rodriguezin tutkimusten etenemistä. Chip ja Sasq ovat keskenään hyvä parivaljakko ja uskottavia henkilöhahmoja. Aluksi markkinoilla menee hyvin, mutta pikkuhiljaa synkkiä pilviä ja odotuksia alkaa ilmestyä...
Finanssikriisistä kiinnostuneelle kirja on todella hyvä luettava; itse opin kriisistä uutta, ja kenties mukavammalla tavalla kuin koulukirjoja tavaten. Johdannaiskauppa osaa olla todellinen viidakko, ja kuinka moni meistä vieläkään tietää, mitä kriisissä oikeastaan todella tapahtui? Kirjan kautta pystyy eläytyä Wall Streetin ammattilaisten elämään, sen kiemuroihin ja paineeseen. Kun pelissä on miljoonia ja koko elämä, ei toisaalta edes yllätä, että ihmisen hermot saattavat pettää. Vähemmästäkin ihmisiä tarttuu aseeseen.
Välillä mietin dialogia lukiessani, että puhuisivatko amerikkalaiset tosiaan näin "ytimekkäästi", vai onko tässä vähän oiottu smalltalkia suomalaiseen tyyliin? Pääasiassa pankkikohtaukset ovat kuitenkin Stevensonin käsialaa, joten ilmeisesti tyyli on New Yorkissa arkipäivää. (Kirjoitusprosessi on muuten varmaan ollut aikamoinen, kun on kaksi kirjailijaa, jotka ovat äidinkieleltään erikielisiä). Sivumennen sanoen, kirjassa ei kyllä huomaa minkäänlaista "äänen" vaihdosta, kohtaa, jossa kirjoittaja vaihtuisi.
Kirja oli viihdyttävä ja ennen kaikkea mielenkiintoinen kaupallisen alan kannalta. Se ei ollut raaka eikä sillä tavalla jännittävä, että se olisi pitänyt ahmia kerralla loppuun sydän kurkussa, mutta mielellään sen luki!

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti